Elämässä sattuu ja tapahtuu niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa, ja kuka tahansa voi päätyä yllättäenkin potilaaksi – joko lyhyeksi toviksi tai mahdollisesti pidemmäksikin aikaa. Joskus potilas löytyy omasta lähipiiristä, ja myös tällaisessa tilanteessa on hyvä olla tietoinen siitä, millaiset potilaan oikeudet ovat Suomessa. Myös maksuista on hyvä olla selvillä, sillä Suomessakin sairastaminen maksaa, vaikkei yhtä paljon kuin monessa muussa maassa.
Potilaan oikeudet määritellään laissa, ja ne on huomioitava niin julkisissa kuin yksityisissäkin terveyden- ja sairaanhuollon toimintayksiköissä sekä näiden lisäksi myös sosiaalihuollon laitoksissa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on tullut alun alkaen voimaan vuonna 1993, ja siihen on sittemmin tehty muutoksia useaan otteeseen.
Potilaan oikeudet on niitä koskevassa lainsäädännössä jaoteltu seitsemään kohtaan:
- oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun
- pääsy hoitoon
- tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma
- potilaan tiedonsaantioikeus
- potilaan itsemäärämisoikeus
- alaikäisen potilaan asema
- kiireellinen hoito.
Tällaisenaan nämä laista löytyvät otsikot eivät kerro juurikaan mitään, ja harva jaksaa tavata työlästä lakitekstiä tarkemman tiedon selvittämiseksi. Siksi selkeälle kuvaukselle siitä, mitä potilaan oikeudet kotimaassamme tarkoittavat, on varmasti käyttöä melkeinpä jokaisella. Omista oikeuksistaan on hyvä olla tietoinen, ja alla olevaan tietopakettiin kannattaakin tutustua tarkoin – oli sitten itse tällä hetkellä potilaan asemassa tai ei.
Hyvä hoito ja kohtelu
Suomessa jokaisella potilaalla on oikeus laadukkaaseen terveyden- ja sairaanhoitoon ilman syrjintää. Potilasta on kohdeltava tämän ihmisarvoa loukkaamatta ja vakaumusta sekä yksityisyyttä kunnioittaen. Jos mahdollista, potilaan oma äidinkieli ja kulttuuri sekä yksilölliset tarpeet on huomioitava hänen hoidossaan ja kohtelussaan.
Terveyspalveluja on lain mukaan annettava yhdenvertaisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei potilaita saa asettaa eri asemaan esimerkiksi terveydentilan, asuinpaikan tai iän perusteella.
Hoitoon pääsy ja hoitosuunnitelma
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilaalle on ilmoitettava ajankohta hoitoon pääsylle. Jos ilmoitettuun ajankohtaan tulee syystä tai toisesta muutos, tulee tästä ilmoittaa potilaalle viipymättä. Muutokselle on myös annettava syy.
Potilaalle on tarvittaessa laadittava hoitosuunnitelma, josta ilmenee hoidon järjestäminen sekä toteuttamisaikataulu. Suunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä joko potilaan itsensä tai joissakin tapauksissa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa.
Suomalaiset nettikasinot antavat myös ohjeita riippuvuuden hoidossa
Nykyään meitä kuluttajia haastetaan monessakin eri suhteessa. Erilaiset pelisivustot, kuten suomalaiset nettikasinot, ovat yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta. Pelaaminen on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti, ja tarjontaa on jatkuvasti aiempaa enemmän. Rahapeliriippuvuudesta puhutaan huomattavasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Aiheesta on kirjoitettu runsaasti kirjoja, mutta se näkyy säännöllisesti myös suomalaisessa mediassa.
Kun rahapeliongelmainen huomaa, tai pikemminkin tunnustaa ongelmansa laajuuden ja tason, on hänen seuraava askel hakeutua hoidon piiriin. Kaikki Euroopan alueella laillisesti toimivat nettikasinot ovat jo lainkin puitteissa velvollisia tarkkailemaan asiakkaidensa pelikäyttäytymistä ja tarjoamaan heille työkaluja peliongelmien estämiseen jo lähtötekijöissään. Vastuullinen pelaaminen on tällä hetkellä nettikasinomarkkinoilla todella kovassa huudossa. Tämä on hieno asia, sillä aikaisemmin aiheesta pyrittiin ehkä jokaisella yhteiskunnan tasolla jopa hieman vaikenemaan.
Mikäli muukaan ympäristö ei puhu aiheesta lainkaan, on peliongelmaisen entistä vaikeampi hakea ja vaatia hoitoa. Monet peliongelmaiset myös kuvittelevat, etteivät he ole oikeutettuja saamaan kunnollista hoitoa tilanteeseensa. Tämä johtuu monesti siitä, ettei peliriippuvuutta ole pidetty selkeänä sairautena. Ulkomaisilla kasinoilla ylipäänsä panostetaan tänä päivänä vastuulliseen pelaamiseen, ja useimpien kasinoiden sivuilla on suoraan näkyvillä erilaisia palvelunumeroita, joihin peliriippuvuudesta kärsivät voivat soittaa. Lisäksi kasinon henkilökunta käy jatkuvasti koulutuksissa, joissa heitä ohjataan tunnistamaan ongelmia ja tarttumaan niihin.
Tiedonsaantioikeus
Potilaan oikeudet pitävät sisällään myös tiedonsaantiin liittyviä seikkoja. Lain mukaan potilaan on saatava tiedot omasta terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista vaikutuksineen sekä mahdollisista muista hoitoon liittyvistä merkityksellisistä asioista. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa, joten jos potilas ja hoitohenkilökunta eivät esimerkiksi puhu samaa kieltä, on hoitavan tahon vastuulla järjestää tulkkaus.
Potilaalla on oikeus tutustua kaikkiin hänestä talletettuihin tietoihin. Jos tiedoissa on virheitä, saa potilas pyytää hoitavaa tahoa tekemään tarvittavat korjaukset. Tiedonsaantioikeuksiin kuuluu myös hoitoa jonottavan potilaan oikeus saada tietää ajankohta hoitoon pääsylle.
Itsemäärämisoikeus
Potilasta on lain mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen itsensä kanssa. Jos potilas siis syystä tai toisesta kieltäytyy jostakin suunnitellusta hoitotoimenpiteestä, hoitohenkilökunnan on kuunneltava häntä ja järjestettävä hoito mahdollisuuksien mukaan jollakin toisella tavalla.
Potilaan oikeudet ovat kaikille samat, ja tämä koskee myös itsemäärämisoikeutta. Jos potilas on täysi-ikäinen, mutta ei esimerkiksi kehitysvammaisuuden tai mielenterveyshäiriön vuoksi voi itse päättää hoidostaan, on siitä keskusteltava potilaan laillisen edustajan tai läheisen kanssa.
Näin pyritään selvittämään, millainen hoito vastaisi potilaan tahtoa parhaalla mahdollisella tavalla. Aina tästä ei kuitenkaan päästä selvyyteen, ja tällaisessa tapauksessa potilasta on lain mukaan hoidettava sellaisella tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
Alaikäisen potilaan oikeudet
Alaikäisen potilaan hoitotoimenpiteitä koskevat mielipiteet tulee huomioida, jos potilas on riittävän kehittynyt ilmaisemaan niitä. Arvion kehitystasosta tekee lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.
Jos alaikäinen potilas ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, on hoidon tapahduttava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Huoltaja ei kuitenkaan koskaan voi kieltää sellaisia hoitotoimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi.
Kiireellinen hoito
Vaikka hoidon tulisikin aina tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan itsensä kanssa, ei hoitoa koskevien mielipiteiden selvittäminen ole kaikissa tilanteissa mahdollista. Jos potilaan henki tai terveys ovat vaarassa, on hänellä oikeus saada tarpeellista hoitoa, vaikka hänen tahtoaan ei voitaisikaan selvittää esimerkiksi tajuttomuuden vuoksi. Potilas on kuitenkin voinut ilmaista tahtonsa etukäteen ja jos tästä on tieto, ei potilaalle saa antaa vastoin hänen tahtoaan olevaa hoitoa.
Oman hoitotahdon voi tallentaa helposti Kelan Omakanta-palveluun, josta se on aina hoitohenkilökunnan helposti saatavilla.
Ristiriitatilanteet
Kun tunnet potilaan oikeudet, osaat tarvittaessa vaatia asianmukaista kohtelua terveyden- tai sairaanhoidon piirissä asioidessasi. Entä jos olet kuitenkin lopulta tyytymätön hoitoon tai kohteluun omalla tai läheisesi kohdalla?
Nopein ja kivuttomin keino puuttua ongelmaan on usein hoitopaikkaan tehty muistutus, jonka voi tehdä joko tähän tarkoitetulla lomakkeella tai vapaamuotoisesti. Muistutukseen saa hoitaneelta taholta aina vastauksen ja jos se ei tyydytä, voi asiasta tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai Valviraan. Kantelun voi tehdä, vaikkei olisikaan tehnyt muistutusta hoitopaikkaan.